 |
| KH-kitti, ystäväni |
 |
| Tästä työnjäljestä olen ihan ylpeä |
Ei se viikonloppu ollut tehnyt tehtäväänsä, uretaanipyssy oli viime viikolla yhä tukossa ja sainkin keskellä viikkoa hommakseni purkaa koko pyssyn ja puhdistaa sen (aiemmin viikolla olin paperoinut ja hionut naista ja työstänyt tukikeppejä ). Pyssyn purkaminen ei ollutkaan niin helppo tehtävä, kuin olisi luullut, koska joka kohta oli jumissa ja raaka voimakin oli turhaa. Kun itse en saanut viimeistä osaa irti, pyysin apua, mutteivät muutkaan sitä auki saaneet, vaikka pistettiin penkkiin kiinni ja siitä yritettiin vääntää. Mutta onneksi tuli on ystävä, hieman lämpöä putkelle ja johan aukesi, tosin ei ongelmat siihen loppuneet koska vuorossa oli se putsausvaihe ja valitettavasti uretaani on joskus hieman hankalaa tavaraa niin aikaahan siinä meni. Muutaman osan pistin yön ajaksi asetoniin lillumaan ja se oli hyväksi: uretaanin rippeet lähtivät niin nätisti irti osasista että! Silti pyssy ei sitten toiminutkaan, kun vihdosta viimein sain sen kasattua. Ilmeni, että yksi osa sisälsi kuulalakerin, joka ei päässyt liikkumaan ja tietenkin se oli se ainoa osa, jota en erityisemmin putsannut. Osa asetonikylpyyn ja osien irroitteluun. Osat eivät irronneet, mutta kuula pääsi kuitenkin liikkumaan, joten testasin pyssyä uudestaan puhdistusaineella ja hurraa, sehän toimi! Ilo oli kuitenkin lyhyt, sillä uretaanipullot, mitä osastolla oli, olivat tukossa eli käyttökelvottomia. Jäin siis odottamaan, että Mauri käväisee tavaraa joskus hakemassa. Ja kun sitä uretaania sitten sai, innostuin sitä sitten pursottamaan hyvän määrän (sitä tarvitaan ihan paljon siihen naiseen), ja se määrä oli liikaa, koska osa valahti mukavasti sitten lattialle. Päädyin sitten siihen tilanteeseen, että pursotin hiukan uretaania, odotin kovettumista ja pursotin taas. Onneksi sain kuitenkin autettua muita töissään, muuten olisi ollut aika typerää koko toiminta.
 |
| Uretaanipyssyt ja jakoavainjoukko |
 |
| Pohjamaalatut palapelin palat |
Tiistaina meille ilmoitettiin erinäisistä tilaustöistä, joista yksi oli ammattikoululle tuleva suuri palapeli. Oletin, että minulla on naisen kanssa ihan tarpeeksi hommaa, mutta yön aikana oli osa uretaanista jälleen löytänyt paikkansa lattialta, joten vuorossa oli taas yksi sykäyksittäin kulkeva päivä. Menin sitten katselemaan palapeliporukan (Joel ja Anu) hommia ja jotenkin sotkeennuin siihen sitten mukaan. Aluksi etsimme netistä erilaisia kuvia, mitä palapeleissä on, mutta kun mitään kunnollista ei tullut vastaan, päätimme Anun kanssa alkaa itse luonnostelemalla hakea ideoita. Joel alkoi työstää palapeliä paksusta vanerilevystä. Päivä kului sitten piirtelemällä ja välillä naisen luona styrokskopissa. Ajan mittaan päädyimme akvaario/meri -teemaan, konsultoituamme tilaajaa siitä, että tuleeko työ vain yhteen tilaisuuteen eli pitääkö sen olla aiheeseen sidottu. Palapeliä on tarkoitettu käytettävän muulloinkin, eli saimme vapaat kädet. Piirsin sitten pari ehdotelmaa ja niistä karsimme turhat pois ja piirsin viimeisen version, jonka skannasin koneelle ja tulostin kalvolle. Haimme Joelin leikkaamat ja pohjamaalaamat palapelin palat luokkaan, yhdistimme ne ja heijastimme kuvan levylle. Koska olin piirtänyt fiksusti kuvan A4:lle, jouduimme hieman kikkailemaan kuvien paikkojen kanssa, mutta hyvä siitä tuli. Sitten tussasimme kuvat ja aloimme maalata. Siinä se pahin virhe sitten tapahtuikin. Olisi ollut parempi, jos olisimme ensin maalanneet taustan ensin ja vasta sitten heijastanut kuvituksen levylle, sillä nyt tuhraantui hirveästi aikaa siihen, että maalatessa taustaa piti varoa kaikkea pikkutilpehööriä, joka oli sikin sokin kuvaa. Kaikesta huolimatta olen ihan tyytyväinen tähän yllätysprojektiin, vaikka se ajoikin minut naikkosen luota pois. Saas nähdä saanko naista lähellekään valmista, kten olin laskenut, kun viikolla 9 lähden kahdeksi kuukaudeksi työharjoitteluun kansallisoopperalle.
Kuvat valmiista palapelistä ja piirrustus/maalausvaiheesta laitan, kun tapahtuma on ollut.
